Podcast-sarja metsäsektorin oikeudenmukaisesta kestävyyssiirtymästä
Metsän rajalla -podcastissa puhutaan muutoksista, joita suomalaisissa metsissä, niiden hyödyntämisessä ja suojelussa, omistamisessa ja oikeuksissa, sääntelyssä ja ihmisten arvostuksissa on tapahtumassa. Tuomme yhteen tutkijoiden ja käytännön toimijoiden ymmärryksen ajankohtaisista aiheista.
Podcastin taustalla on monitieteinen ForTran – metsäsektorin oikeudenmukainen kestävyyssiirtymä -tutkimushanke. Hankkeen tutkijat ovat ekologian, liiketalouden, antropologian, metsätieteiden ja ennakoinnin asiantuntijoita. Podcastin juontaa hankkeen vuorovaikutusvastaava Sini Suomalainen. Tutkimusta rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto.
Osana ForTran-hanketta tutkijat kartoittavat Kaisa J. Raatikaisen johdolla järjestelmätason vipupisteitä, joihin kohdentuvat muutokset voivat ohjata suomalaista metsäsektoria ja metsien käyttöä kohti vahvaa kestävyyttä. Tässä jaksossa Kaisa avaa meneillään olevan tutkimuksen taustoja ja listaa neljä jo nyt merkittäväksi tunnistettua vipupistettä: arvot, valtasuhteet, tarina metsistä osana suomalaista hyvinvointia sotien jälkeen ja vallalla olevat metsähoitomenetelmät. Seuraavissa jaksoissa käsittelemme näitä teemoja syvällisemmin.
Podcastin juontaa hankkeen vuorovaikutusvastaava Sini Suomalainen.
Miten, millaiset ja kenen arvot vaikuttavat suomalaisten tekemissä metsäpäätöksissä? Ovatko puheet ja teot ristiriidassa? Muodostuvatko yhteisön arvot yksilöiden arvojen summana? Kuka saa ja voi vaikuttaa arvoihin? Näistä kysymyksistä keskustelevat antropologi Jelena Salmi, jonka tutkimus ForTranissa keskittyy metsänomistajien arvoihin, ja sosioekologisia systeemeitä tarkasteleva kestävyystutkija Kaisa J. Raatikainen. Keskustelun juontaa Sini Suomalainen.
Osana ForTran-hanketta tutkijat kartoittavat Kaisa J. Raatikaisen johdolla järjestelmätason vipupisteitä, joihin kohdentuvat muutokset voivat ohjata suomalaista metsäsektoria ja metsien käyttöä kohti vahvaa kestävyyttä. Tässä jaksossa Kaisa avaa meneillään olevan tutkimuksen taustoja ja listaa neljä jo nyt merkittäväksi tunnistettua vipupistettä: arvot, valtasuhteet, tarina metsistä osana suomalaista hyvinvointia sotien jälkeen ja vallalla olevat metsähoitomenetelmät. Seuraavissa jaksoissa käsittelemme näitä teemoja syvällisemmin.
Podcastin juontaa hankkeen vuorovaikutusvastaava Sini Suomalainen.
Miten yhdistää arvot ja tutkittu tieto seurakunnan metsäpäätöksissä?
Ylöjärven seurakunta lähti pari vuotta sitten tavoittelemaan kirkon ympäristödiplomia – ja päätyi pohtimaan arvojensa suhdetta metsänhoitopäätöksiin.
Tässä jaksossa kappalainen Jyrki Koivisto ja tutkijatohtori Jelena Salmi tarjoavat kurkistuksen siihen, miten arvopohjainen ja tutkimukseen nojaava päätöksenteko voi konkretisoitua seurakunnan metsätyössä. Koivisto valottaa moniarvoisen metsäsuunnitelman tekemisen vaiheita ja kertoo millaiset kumppanuudet koki matkan varrella hyödyllisiksi. Salmi avaa erityisesti ForTran- ja Kohti vahvan kestävyyden metsäpalveluita -hankkeiden Ylöjärvellä toteuttamaa työpajaa, jossa pyrittiin yhdistämään seurakunnan arvot metsänhoitokäytäntöihin ja tutkittuun tietoon. Haastattelijana toimii kokenut seurakuntapäättäjä Sini Suomalainen.
Suomessa käytetään pääasiassa kahta metsäsertifikaattia, PEFC- ja FSC:tä. Mutta mistä metsäsertifikaatit oikeastaan kuluttajalle kertovat? Voiko vastuullisuuden ja sertifikaatin välille vetää yhtäsuuruusmerkin? Missä asioissa sertifikaatit eroavat toisistaan tai lain vaatimuksista? Voiko metsänomistaja mitata sertifikaattien arvoa rahassa? Näistä kysymyksistä keskustelevat luonnonhoidon asiantuntija Teemu Huikuri Tapiosta ja väitöstutkija Claudia Kovács Aalto-yliopistosta. Juontajana Sini Suomalainen.luontoarvomarkkinoiden kehittämiseksi Suomessa ja maailmalla.
Tässä jaksossa sukellamme syvälle hiilensidonnan maailmaan. Sinin kanssa keskustelemassa ovat asiantuntijana Sweco Finlandilla työskentelevä Iris Mäntylä ja Itä-Suomen yliopiston professori Teppo Hujala. He avaavat aihetta etenkin sääntelyn, liiketoimintamahdollisuuksien ja kestävyyssiirtymän näkökulmista. Keskustelussa käydään läpi hiilimarkkinoiden historiaa Kioton pöytäkirjasta nykypäivään, pohditaan paikallisten ja globaalien ratkaisujen yhteensovittamista ja sitä mitä keinoja tarvitaan hiili- ja luontoarvomarkkinoiden kehittämiseksi Suomessa ja maailmalla.
Suomessa metsien käyttöä on kauan – ellei aina – rajoittanut puun kasvu. Sen perusteella on laskettu vuosittainen taloudellisesti kestävä hakkuumäärä. Eli määrä, jonka voi hakata vaarantamatta tulevaisuuden hakkuita. Luontokato asettaa tälle ajattelulle uusia haasteita. Soveltavan ekologian professori Mikko Mönkkösen tutkimusryhmä on laskenut hakkurajat, joissa pysymällä olisi mahdollista poistaa eri metsäluontotyyppejä uhanalaisten luontotyyppien listalta.
Podcastin ensimmäisessä jaksossa Sini Suomalainen jututtaa ForTran-hankkeen johtajaa, soveltavan ekologian professori Mikko Mönkköstä. Käsittelyssä on oikeudenmukainen kestävyyssiirtymä. Miten näitä tavoitteita tulisi tulkita ja toteuttaa siten, ettei kumpikaan estäisi toisen toteutumista? Keskustelussa esiin nousee mm. ylisukupolvisuus ja muunlajisten oikeudet.